Halusin kirjoittaa auringonotto aiheesta, vaikka se alkaa kohta olemaan taas vähemmän ajankohtainen. Syksy kun alkaa raottelemaan ovia...Ainakin toivon mukaan.
Kun olimme lomamatkalla Kreetalla, aloin taas jälleen kerran miettimään auringonoton haittoja. Kun haluaa rusketuksen, sen haluaa keinolla millä hyvänsä lähestulkoon, siinä sokaistuu, eikä muista mitä vaaroja auringonpalvontaan liittyy.
Mietin itsekseni lähinnä sitä, että kuinka paljon rusketuksesta saa iloa ja millä hinnalla. Olenko valmis uhraamaan ihoni muutaman kuukauden kestävän rusketuksen vuoksi?? Itse olen yleensä kyllä ottanut aurinkoa ja ihannoinut ruskettunutta hipiää, mutta nyt olen alkanut epäilijäksi.
Matkalla ollessani ensimmäistä kertaa käytin hyväkseni aurinkovarjoa juuri kuumimpaan aikaan. Sen alla oli vaan ihana lötkötellä eikä tuntunut itsensä kiduttamiselta. Luin hyvää kirjaa välillä ja välillä vaan keskityin tarkkailemaan mitä ympärilläni tapahtui, ja millaisia ihmisiä rannalla makasi.
Kiinnitin huomiotani paljolti erääseen tyttöön/ naiseen, jonka ikää en osaa arvioida. Melkein ihan vähän kadehdin hänen maidon valkeaa ihoaan, ja hänen mustia balconette mallisia polka dot- bikinejään!
Tyttö näytti jotenkin niin tyylikkäältä, vaaleine hiuksineen. Hän vain makasi koko ajan varjon alla ja luki jotain kirjaa.
Silloin jollain tasolla ehkä aloin hiukan aliarvostaa omaa ruskettumisvimmaani.
Mitä hyötyä ihmiselle on olla ruskea? Miksei valkoinenkin hipiä voisi olla muodikas ja hyvän näköinen?
Ehkä ensikesänä yritän välttää "maksimointia" ja yritän sen sijaan minimoida, käytän suuren suojakertoimen tuotteita, pitäydyn poissa auringosta keskipäivällä.
Tänä kesänä muutenkin tuntuu että häidemme jälkeen on koko ajan ihan liian kuuma. Se menee vielä viikon tai kahdenkin kestävänä, mutta jos kuumuus kestää kauemmin, se muuttuu vaan tuskaiseksi.
Nyt oikeastaan vaan toivon, että kuumuus loppuisikin ja pääsisimme NAUTTIMAAN syksyn tarjoamasta viileydestä ja saisi kääriytyä johonkin isoihin neuleisiin ja huiveihin, saisi käyttää farkkuja ja sukkia, nilkkureita ja saapikkaita!
Oi syksy kultainen, saavuthan pian!?
Löytyyköhän ajatuskaimoja? ;)
Ei kun kesä ja lomaa tänne ja heti! ;) Onhan se vaarallista, mutta on se tumma iho silti kauniimpi kuin vaalea. Itse kun on perinyt kalpean ja läpikuultavan ihon, niin ne neonsiniset suonet jotka kuultaa rinnasta läpi, ei todellakaan ole mitään kauniita. Onneksi on kuitenkin asteittain päivettävä keksitty! ;)
VastaaPoistaOlen aivan samaa mieltä!
VastaaPoistaJo saisi muuttua syksyisemmäksi, haaveilen jo ihanista mummon kutomista villasukista jaloissani :)
Kiva se on ollu kun poikkeuksellisen lämmin kesä ja ukkosia, mutta liika on liikaa. ;)
Ragdoll: Älä höpsi! Ainahan näytät kauniilta, valkosena tai ei! ;) Mä nyt en ihan niin valkoseks muutu et suonet näkyis pahasti..mutta siis kohtuus kaikessa.. Myös arskan ottamisessa! Loma kyllä kelpais mullekin, mutta jos ees vähän viileempää sais!
VastaaPoistaEikä se ruskettunut iho muuten olisi välttämättä meistä kauniimman näköistä ellei sitä nykypäivänä juuri nimenomaan ihannoitaisi. Joskushan on ihannoitu juuri valkoistakin ihoa! Rusketus tietysti häivyttää ihon virheitä, että onhan siinä omat hyvät puolensa.. Ja voi olla että ensi kesänä olen unohtanut tämän ja taas maksimoin hulluna! Se jää nähtäväksi! :D